Eikö olisikin kätevää, jos voisit vieraassa kaupungissa asioidessasi avata kannettavan tietokoneesi ja kirjautua langattomaan verkkoon omilla tunnuksillasi?
Nopea ja helppo verkkovierailu on jo arkipäivää lukuisissa yliopistoissa ympäri maailmaa. Sen mahdollistaa eduroam (education roaming) -verkkovierailu, jonka syntyhistoria johtaa osin Suomeen ja TTY:n tietoliikennetekniikan laitokselle.
Eduroam-palvelun avulla tutkijat, opettajat ja opiskelijat voivat käyttää oman oppilaitoksensa wlan-verkon tunnuksia vieraillessaan palvelun käyttöön ottaneissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Eduroam on käytössä useimmissa Euroopan maissa, Australiassa, Kiinassa ja Japanissa sekä Kanadassa ja USA:ssa. Parin viime vuoden aikana mukaan on tullut uusia oppilaitoksia varsinkin USA:sta ja Kanadasta.
Suomessa eduroamin tai sen rinnalla toimivan Funetin WLAN-verkkovierailun ovat ottaneet käyttöön lähes kaikki yliopistot ja useat ammattikorkeakoulut. Järjestelmä venyy helposti myös kampusalueiden ulkopuolelle.
Eduroamin käyttöönotto ja levittäminen verkkoihin on nykyään helppoa. Tampereen kansainvälisen digitaalisen median MindTrek 2010 -konferenssin WLAN-verkkoonkin eduroam saatiin nopeasti käyttöön.
- Se oli salaamattomia verkkoja turvallisempi ja matkapuhelinverkkoja nopeampi vaihtoehto akateemisille kokousvieraille, tutkija Karri Huhtanen TTY:n tietoliikennetekniikan laitokselta kertoo.
Järjestelmä on varsin joustava, sillä se käyttää avoimia rajapintoja. Siinä voi käyttää minkä laitevalmistajan komponentteja tahansa, kunhan ne osaavat keskustella toisilleen yhteisellä RADIUS-tunnistamisprotokollalla.
- Järjestelmän hienous on siinä, ettei kenenkään tarvitse rakentaa ja ylläpitää sitä varten kallista, päällekkäistä verkkoinfraa, Karri Huhtanen kertoo.
- Jokainen mukana oleva oppi- tai tutkimuslaitos pitää yllä omaa wlan-verkkoaan ja tunnistuspalvelintaan, jotka juuripalvelin yhdistää.
Alkuun järjestelmän juuripalvelimena toimi tutkija Sami Keski-Kasarin työpöydän alla TTY:n tietoliikennetekniikan laitoksella hyrissyt pieni Linux-PC. Nyt juuripalvelin on TTY:n tietohallinnon konesalissa ja varalaite Tieteen tietotekniikka keskus CSC:llä Espoossa. Kansalliset juuripalvelimet ovat edelleen yhteydessä Euroopan juuripalvelimiin Alankomaissa ja Tanskassa.
Suomessa järjestelmän historia alkoi vuonna 2002 TTY:llä osana tulevaisuuden internettiä tutkinutta ICEFIN-projektia.
- Kävimme silloin Sami Keski-Kasarin kanssa Seinäjoella toimineessa Wirlab-tutkimuslaitoksessa kuuntelemassa Suomen internetin isäksikin kutsutun Juha Heinäsen ja Wirlabin tutkija Mika Mustikkamäen esitystä verkkovierailuista operaattoreiden WLAN-verkoissa, Karri kuvaa.
Operaattorit eivät lämmenneet idealle, mutta tutkijoista se tuntui hyvältä.
- Ajattelimme, että olisi hienoa, jos verkkovierailun voisi toteuttaa Tampereella TTY:n ja Tampereen yliopiston välillä niin, että tutkijat, opettajat ja opiskelijat voisivat kirjautua myös naapuriyliopiston verkkoon, Karri Huhtanen kertoo.
Tutkijat ottivat yhteyttä yliopistojen välistä Funet-verkkoa ylläpitävään CSC:hen. Siellä tiedettiin, että myös kansainvälisen, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusverkkoa ylläpitävän Terena-organisaation piirissä oltiin kiinnostuneita verkkovierailun mahdollisuuksista.
Idea sai tuulta Suomessa ja samalla sen kehittäjät osallistuivat kansainvälisen järjestelmän kehitystyöhön Terenan Mobility-työryhmässä. Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka aktiivisesti lähtivät käyttämään ja kehittämään eduroam-verkkovierailua. Muita pioneereja olivat Alankomaat, Portugali, Kroatia ja Britania.
TTY:n ja CSC:n yhteistyössä
kehittämä järjestelmän testiversio
otettiin Suomessa tuotantokäyttöön vuonna
2004.
